Ihan mahdotonta kuinka tämä aika kuluu ihan liian nopeasti. Tulevana viikonloppuna kaikki muut pennut suuntaavat tassunsa kohti uusia koteja ja seikkailuja.

Päivät sujuvat seuratessa pentujen touhuja. Joka päivä on uutta asiaa ja uusia piirteitä. Tällä hetkellä narttu pennuilla on uusi vaihe, nyt kyykistytään pissimään niinkuin isot tytöt tekevät. Ison asian jälkeen jokainen yrittää peittää kuopimalla oman kakkakasan, mutta aika turhaa potkimista tuo näyttää olevan. Mutta onhan tuo ele koiralaumassa suuri. Myös pienten kinailujen jälkeen saattaa pennun sään kohdalla nousta karvat pystyyn. Sitten poistutaan taistelupaikalta häntä pystyssä, kyräillen silmien kanssa taistelupukaria... että uskallatko vielä tulla? Jos uskallat niin täältä pesee!

Pihalla ja sisällä ollaan otettu uudet kiitoradat käyttöön ja koko lauma laukkaa hurjaa kyytiä sen ensimmäisen perässä, joka löysi mielenkiintoisen lelun itselleen... sitähän ei muille anneta! Joten karkuun... ottakaa kiinni jos saatte! Ette kuitenkaan saa. Uudet lelut tai varsinkin lattialle unohtuneet villasukat ovat ylitse pääsemättömän upea retuutuslelu. Toissa iltana koko lauma roikkui villasukan langoista ja se murina ja repiminen... Huh mikä leijonalauma. Ja arvatkaa vaan oliko niillä kivaa! No kyllä...

Eilen maisteltiin vesimelonia... hyvä ettei minun sormista lähtenyt lihat ja nahka pinnasta. Toiset pennut osasivat syödä tosi nätisti kädestä ja toiset ja hampsivat kuin eivät ikinä olisi saaneet ruokaa... taas paljastui leijonalauman ruokailuhetki. Hyvää oli jääkaappi kylmä vesimeloni. Yksi ilta maisteltiin kuivattuja ruisleivän paloja, mukava katsella kun jokainen oli vähän ihmeissään kun annettiin jotain niin kovaa. Hampaiden käytön testaus kurssi! Hyvin suoriutuvat kaikki pennut.

Luonteessa näkyy nyt pieniä vivahde eroja. Hauskaa on, että tänään kiukkuinen ja ärripurri pentu on huomenna lauhkea kuin lammas. Ja taas se lammas onkin lauman kingi. Voi sanoa, että ei ole tosiaankaan samanlaista päivää.

Tänään leikattiin taas kynnet ja se sujuu hyvin kun pentu on tarpeeksi väsynyt. Meidän oma musta uros Amos on varsinainen vekkuli. Kun otan sen syliin se herää ja ilme kertoo että mitäs muka aiot tehdä... minä en tähän jää! Pienen keskustelun jälkeen Amoskin suostuu tähän toimenpiteeseen. Ja jos pentu ei rauhoitu niin otetaan myöhemmin uudelleen ja sitten taas muutama kynsi. Hienoja pentuja!

Huomenna lähtee kolme pentua ja lauantaina kolme... minä en kestä! Nämä ovat meidän pieniä pentuja... ja niitä tulee hirmuinen ikävä. Tänään viimeistelen paperit kuntoon,  pakkaan pennuille omat reput matkaan. Uusien omistajien kanssa sitten keskustelemme pienen keskustelun ja täytämme paperit. Suurten opastusten saattelema pikkuiset tassut aloittavat uusissa kodeissa.

Tänään on tarkoitus ottaa 7-viikkois kuvat pentusista. Ne taitaa olla sitten viimeisiä tällä kokoonpanolla. Olen kyllä miettinyt, että voisimme tavata pennut kun ne täyttävät 6 kuukautta. Katsotaan miten  saadaan asiat järjestymään.

Pentutesti päiväkin oli 31.7. siitä yritän kertoa lisää myöhemmin.